Mä kerron teille nyt tarinan ihanasta asiakaspalvelijasta, Samista, sekä hänen asiakkaastaan Laurasta(Se oon mä).
Tarinan selkeyden vuoksi, aloitan kerronnan Lauran lähihistoriasta.
Kuvituksena tarinaan sekalaisia kuvia eiliseltä. Valitettavati kuvituksessa vain toinen tämän tarinan henkilöistä. :)
Olipa kerran Laura, joka muutti Washingtoniin. Lauralla oli ollut Suomessa asuessaan käytössä työpuhelin, jonka joutui lähtiessään luovuttamaan takaisin työnantajalleen.
Laura sitten Washingtonissa heti metsästi kuumeisesti uutta puhelinta, sillä käytössään olevassa kamalassa rikkinäisessä Samsung Galaxy S:ssä ei pystynyt edes Whatsapp- sovellusta käyttämään ja akkukin loppu 4 kertaa päivän aikana.
Laura meni puhelinkauppaan ja tiesi haluavansa jonkun uuden Samsungin puhelimen ja toki paikallisen liittymän myös siihen.
Kaupassa tiedettiin kertoa, että uusin Galaxy S4 on tulossa muutamaan viikon sisään, joten Laura ajatteli hetken selvitä surkean puhelimensa kanssa ja ostaa sitten tuon uutukaisen. Lauralle myytiin prepaid liittymä, sillä Lauralla ei ollut postpaid liittymän avaamiseen tarvittavaa sosiaaliturvatunnusta, eikä credit historyä (eikä muuten ole vieläkään, jostain käsittämästömästä laiskuudesta johtuen tää prosessi on edelleen ihan alkumetreillä :D). Laura jäi puhelinta odottelemaan.
Laura odotti ja odotti, kävi kyselemässä puhelinkaupoista millon puhelimia saapuu ja aina luvattiin, että pian. Kuukausi kului ja yhtäkkiä Laura sai sähköpostiinsa tiedon, että puhelimia on nettikaupasta tilattavissa. Lauran ei kuitenkaan jostain syystä onnistunut tilausta netin kautta tehdä ja jälleen Laura kiiruhti tuohon samaan puhelinkauppaan asiaa ihmettelemään. Lauralle kerrottiin, ettei puhelinta edelleenkään saanut kaupasta ja että ehkä ne on netistäkin loppuneet jo, jos ei kerran tilaus onnistunut. Laura ei tähän oikein uskonut, sillä oli ollut kärppänä tekemässä tilausta HETI kun se oli mahdollista ja nettisivujen ongelma tuntui selkeästi olevan jossain muussa. Laura yritti kaupassa kysellä voisiko juuri tällä sosiaaliturvatunnuksen puuttumisella olla asian kanssa tekemistä, muttei saanut oikein vastausta. Laura sitten harmistuneena lähti kotiin ja jatkoi odottamista.
Viikon päästä tästä Laura soitti tähän samaan puhelinkauppaan kysyäkseen, joko puhelinta olisi paikan päältä saatavilla. Kaupasta kerrottiin niitä tulevan seuraavana maanantaina. Laura tuuletteli ilosta ja tuskaisesti selvisi viikonlopun yli. Maanantai- aamuna Laura käveli aamulenkin aikana toisen saman ketjun kaupan ohi ja luonnollisesti syöksyi kauppaan puhelinostoksille, mutta koki jälleen karvaan pettymyksen myyjän kertoessa, että mihinkään ketjun kaupoista ei edelleen ollut tullut puhelimia, eikä todennäköisesti tulisikaan vielä viikkoihin.
Tässä kohtaa tarinaa mukaan astuu toinen päähenkilömme, Sami. Sami on tämä kyseinen myyjä, jonka kanssa Laura keskusteli. Sami huomasi varmasti Lauran pettymyksen ja oli kovin pahoillaan Lauralle annetusta väärästä tiedosta. Laura ääneen myös harmitteli jälleen sitä, ettei saanut netin kautta puhelinta tilattua, sillä nettikaupassa niitä edelleen oli runsaasti jäljellä.
Sami höristi korviaan tämän kuultuaan ja kysyi millaiseen ongelmaan Laura oli nettiostoksilla sitten törmännyt. Laura kertoi ja Sami ryhtyi tutkimaan asiaa.
Sami sitten hetken päästä totesi, että nettikaupasta ei voinut valitettavasti tilata mitään, jos omisti prepaid- liityymän. Tilaaminen vaati postpaid liittymän. Jotain tämän kaltaista Laura oli arvellutkin ja huokaisi syvään.
Sami kuitenkin kyseli vielä Lauralta tarkemmin kuinka kauan hän oli Washingtonissa ollut ja mitä tullut tekemään. Kuultuaan vastauksen Samin silmät kirkastuivat. Sami kysyi yllättäen Lauralta, millainen viisumi Lauralla oli. Laura kertoi ja sai kuulla Samilta ilouutisen: kyseisellä viisumilla voi saada hyväksynnän jopa kolmelle postpaid -liittymälle, ilman sosiaaliturvatunnukisa ja credit historyä. Sami ihmetteli ettei tätä oltu kerrottu Lauralle liittymää avatessa, vaikka Laura oli passinkin näyttänyt. Sami lupasi hoitaa asian siten, että Lauran liittymä saataisiin muutettua postpadiksi ja Laura saisi tilattua itselleen nettikaupasta puhelimen. Sami pyysi vain toimittamaan passin viisumeineen nähtäväksi, jotta voisi aloittaa prosesssin.
Laura lähti ilosta hypellen takaisin kotin ja lupasi seuraavana päivänä tulla passin kanssa käymään.
Laura meni kotiin tyytyväisenä ja etsi passin kaapista seuraavaa päivää odottaen. Laura sai kuitenkin illalla vielä yllättävän puhelun aiheeseen liittyen. Sami soitti ja kertoin passin ja viisumin tuonnin jälkeen hyväksyntäprosessin vievän muutaman tunnin, joten jos Lauran olisi mahdollista lähettää kuvat passista ja viisumista, saisi Sami jo prosessin aloitettua seuraavana aamuna, eikä Lauran tarvitsisi odotella liikkeessä pitkään. Laura välittömästi toimitti Samille pyydetyt tiedot ja jäi odottelemaan lisäohjeita.
Seuraavana päivänä Lauran puhelin jälleen soi ja Sami soitti kaiken olevan littymän siirron kanssa kunnossa. Lisäksi Samilla oli yllätys.
Sami oli kuin olikin saanut Lauralle Samsung Galaxy S4 puhelimen tilattua suoraan liikeeseen, joten sen sijaan, että Laura odottelisi nettitilauksen saapumista, hän voisikin hakea puhelimen kaupasta seuraavana päivänä. Sami lupasi pitää puhelinta varattuna Lauralle. Laura oli iloinen.
Sen pituinen se.
Tai ei kai se vielä kokonaan siinä ollu, koska nyt Lauran pitäs lähteä sinne kauppaan hakemaan puhelin, jotta tarinaan saataisiin onnellinen loppu. T-Mobilen asiakaspalvelija Sami, minä kiitän. :)
Kivaa ja aurinkoista päivää,
Lau :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti