torstai 28. marraskuuta 2013

Paluu päiväjärjestykseen

Hellurei, hengissä ollaan.

On ollu jotenkin hektiset viikot suomivierailijoiden kanssa, kun heti Mion mummin jälkeen tuli ukkia ja tätiä käymään. Ens maanantaina tulee vielä Mion toinen täti ja siitä aika suoraan jatkuu sit vierailujen sarja vielä mun kaverilla ja toisella mummilla puoliskoineen. Huhhahhei ja ei ees rommia pulloa koska imetys. :D

Nyt kuitetnkin pikaiset kuulumiset näin kiitospäivän kunniaksi ja loppuviikosta laittelen vähän kuvia ainakin mielettömistä kiitospäivän illallisista. On meinaan kalkkunat ja täytteet ja pumpkin piet ja vaikka mitkä. Mä kaupassa ehdin jo ihmettelemään, miksi bataattien kanssa samassa laarissa on vaahtokarkkipusseja, kunnes mulle selvis, että niitä laitetaan kiitospäivän bataattilaatikkoon pääliseksi. Kelatkaa nyt! Ei voi olla muuta kun erittäin omituisen makusta. Mut siitä tosiaan enemmän raporttia sit jälkeenpäin.

Kuulumisten kuvituksena reilun viikon vanhoja kuvia Mion mummin vierailun ajalta.

 Mummi valmiina lenkille. Mä en saanu mummin vierailun aikana Mioa käsiini kuin syöttöjen ajaksi. Mummi otti ilon irti vierailustaan. :)


Me ollaan innokkaina jouluhenkiöinä jo aloteltu koristeiden hankinta ja ostettu mm. joulusukat ja niihin kilo karkkia. Ostettiin myös kuusenkoristeita jo. Ne on melko övereitä, kuten paikalliseen jouluun kuuluu. Palataan niihin kuitenki tarkemmin sit joulumpaan aikaan. Muutenkin on muutama sananen sanonttavana tästä amerikan joulusta.

 Taustalla Adams Morganin hipsterikulmat.


Kuten kuvat kertoo, täällä on ollu vielä aika lämpimiä kelejä. Tosin nyt on näiden kuvien ottamisen jälkeen kyllä ollut jo muutama aika pirun viileäkin päivä. Täällä saattaa kelit tällä hetkellä vaihdella +20 asteen ja nollan välillä ihan parissa päivässä. Rasittavaa. 

Mion kuulumisista kerron sen, että tänään Mio on sanonu ensimmäisen aakkosensa. Se oli Ä.
Me iskän kanssa tuuletettiin :D Aiemmat äänet on ollu erilaisia öniöitä, mut tää oli ihan selkee kirjain.
Sen lisäks Mio on tänään punnertanu vähän iskän mahan päällä itteään käsien varaan. Hirvee treeni päällä jo aika pienenä.

Yks myös melko jännittävä uus juttu on tullu päivärutiiniin eilsen aikana. Nimittäin jatkuva nyrkin imeminen suu kuolasta vaahdoten. Mä tänään aamulla mietiskelin mistä moinen ja ihan yhtäkkiä tajusin, että jotain tommosta noi pikkuset kai tekee ennen hampaiden tuloa. Mut mä en ala jos sille voi tulla jo nyt hampaita. Voiko? Mä voin heittää maitohanoilleni hyvästit jos näin on, koska nyt jo ruokailut on ajoittain vähän turhankin intensiivisiä. :D No jännitys tiivistynee lähipäivinä. 

Muuten meillä alkaa pikkuhiljaa tää vauva-arki asettua uomiinsa ja jonkunlaista syömisen tahdittamaa rytmiä alkaa pikkuhiljaa löytyä. Mä en edelleenkään nuku, mut väsymys on jotenkin kuienkin pysynyt hanskassa. Välillä meinaa naama sulaa totaalisesti kun toinen herää kolmen vartin välein yöllä johonkin mahan muurinaan, mutta pääsääntösesti mä oon ollu poikkeuksellisen kärsivällinen. Se ei ehkä oo mun ihan vahvimpia piirteitä. Mioon on käytännössä mahdoton menettää hermoja. 

Vielä mä tuoreena vauvaintoilijana näytän teille pari tuoretta kuvaa mun ikiomasta (okei, vähän iskänkin) aarteesta, joka kasvaa silmissä, eikä kohta enää mahu mun syliin syömään ilman jotain sylijatkopaloja. 


Ootteko nähny saapasjalkakissa- leffan? Mun mielestä on vähän näkönen. 

Mut ei tosiaan kummempia tänään, palataan loppuviikosta.

Happy thanksiving ja haleja,
Lau


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Halloween

Mä oon n. viikon miettiny kirjottavani aiheesta jotain, mutta viime sunnuntaina mun äiskä saapu vierailulle, joten on ollu kaikenlaista puuhastelua ja ihmettelyä sen sijaan. Nyt kuitenkin kevyt kurkistus meijän Halloweeniin.

Aloteltiin hyvissä ajoin valmistautuminen kurpitsahommilla. Ostettiin kaiverrusvälineet ja kurpitsat ja tehtiin kurpitsataidetta. Se oli muuten ihan hyvä ajatus, mutta ennakoitiin sen verran, että Halloweenina meijän kurpitsat oli kuivunu ruttusiks ja homehtunu. :D
Ihan hyvät kurpitsat ne silti ekakertalaisten kurpitsoiks oli mun mielestä. Mä epäilen, että ammattilaisilla on jotain säilöntäkikkoja, koska näin monen talon pihalla pitkään säilyneitä kurpitsoja. Ens vuoteen mennessä mä aion selvittää ammattilaisvinkit.

Mio toimi neuvonantajana ja pyrki ulos kantoliinasta minkä kerkes

Mieletön kaiverrusprosessi

Lepotauko ahkerille kaivertelijoille


Mun lemppari on ehdottomasti tikrukurpitsa :)


Viime lauantaina me käytiin mun elämän ekoissa virallisissa Halloween juhlissa. Mä en oo suomessakaan koskaan käyny missään juhlimassa Halloweenia. Valitettavasti viime juhlista kuvasaldoa on melko vähän, koska juhlapaikalla oli niin halloweenisti pimeetä, ettei siellä saanu mitään järkeviä kuvia mukana olleella varustuksella. mm. Mion mielettömän hienosta luurankopuvusta ei oo kuvia ollenkaan. :(
Muilla meijän perheessä ei myöskään ollu kovin mielikuvituksellista teemapukeutumista, koska ei yksinkertasesti ollu aikaa juosta missään tarvikekaupoissa.

Onneks kaappiin oli just edellisellä viikolla ilmestyny ees tipipaita

Isi, kantoreppupiiloutunu Mio ja elämäänsä kyllästyny luuranko

Tässä ei näy, mutta pöydässä oli jumalattomasti Brie- juustokiekkoja, joista söin n. kaikki




Kuvasta bongattavissa Mion luurankohattukin :D


Joo, kuvat on tosiaan vähän kuraa, mutta näillä mennään.

Tällä viikolla onkin sitten Mion ja Mion mummin kanssa käpsytelty ympäri kaupunkia ihmettelemässä. Mä oon ihan seittemännessä taivaassa, kun mummi herää joka aamu ennen kuutta Mion kanssa jutustelemaan ja päästään äitin ja isin rauhassa nukkumaan. Mä oon nukkunu varastoon tän viikon aikana parhaani mukaan. Katotaan miten pitkälle varasto kantaa. :)

Halit,
Lau