Mä sain palautetta siitä, etten edellisessä tekstissä kertonu mitään vauva-arkijuttuja. No nyt korjataan vahinko. Ne joita ei vauvajutut niin kiinnosta, voi skipata tän. :D Kuvituksena muutama kuva Mion ensimmäisestä shoppailureissusta.
Mun täytyy myöntää, että arki yllätti mut. Mä en ollu oikeestaan millään lailla edes miettiny koko asiaa, olin niin stressaantunu koko synnytyskuviosta. Kelasin jotenki, että sit ku se synnytys on ohi, on homma niinku hoidettu. Nyt siellä konkariäidit nauraa partaansa. :D Joku olis taas voinu vähän varotella.
Täällähän tosiaan saa olla sairaalassa kokonaisuudessaan 48h, synnytykset mukaanlukien. Tai siis saa olla pidempään jos haluaa ite maksaa lystin. En halunnu, joten mut heitettiin ulos Mion syntymästä seuraavana päivänä. No mä olin ihan ok kunnossa, ja ensimmäinen yö Mion kanssa oli menny suht iisisti vaippoja vaihtaessa ja tissiä tarjotessa, joten lähin ihan mielelläni kotiin. Siitä se sit alko. ;)
Sen jälkeen kun kotiin on tultu, oon jo kahtena yönä päässy nukkumaan omassa sängyssä muutaman 2h pätkän. Oon mä sit lisäks parit pätkät siinä nukkunu päiväsaikaan kun Mio on ollu isin hoivissa. Jotenki en ollu etukäteen tullu ajatelleeks sitä että mä oon se, joka tän pikkumiehen ruokkii. JOKA KERTA! :D Kun ruokailujen välit on jotain 30min- 2h, ei siinä ihan hirveen pitkää autuasta unta ehdi uneksia.
Ensimmäiset viikot vielä meni niin, että Mio oli yöllä niin väsyny, ettei jaksanu syödä kunnolla ja kun ei jaksanu syödä kunnolla, ei jaksanu nukkuakkkaan. Lopputulemana oli aina yöaikaan semmonen kuuden tunnin tississäroikkumisrupeama. Äiti tykkää. :D Onneks mulla on täällä loistava isi, joka on sitten aamusta päästäny väsynen äidin nukkumaan hetkeks. Nyt me on saatu hommaa tän osalta vähän hanskaan ja tosiaan nukuttukin muutamia tunteja yöaikaan. Luksusta.
Syömisen kanssa meillä ei oo kauheen suuria haasteita muuten ollu. Mio on tissihommien ammattilainen ja pitää kyllä huolta, että kun maitohanaan pääsee kiinni, siinä myös pysytään.Äidin harmiksi eilen imetyskonsultti tosin totesi, että Mion kielen jänne on niin lyhyt, että äidin maitohanat meinaa joutua vähän rusennuksiin syödessä. Mulle onneks luvattiin, että niistä mun maitohanoista lähtee tunto pian, eikä ehkä koskaan palaa. Sitä odotellessa. :D
Oikeesti me käydään lääkärissä kielikonsultaatiossa kattomassa josko asialle olis jotain tehtävissä.
Toinen lievä haaste on ollu toi maidon ylitarjonta. On jotenki kurjaa kun toinen hengästyy syödessä ja kasvoilla on kauhunsekainen tuijotus samalla kun maitoa valuu suunpielistä ohi vaikka kuinka yrittää niellä. :D Äiti on kovin pahoillaan.
Isiltä on tullu myös vähän palautetta siitä, että koko kämppä kuulemma haisee maidolle. Pilaantuneelle maidolle.
Myönnän. Myös mun kaikki vaatteet haisee maidolle. Meijän sohvat ja sänky ja lattiat haisee maidolle. Mutta minkäs teet, sitä maitoa kun ammutaan kaaressa ympäriinsä automaatiolla aina kun Mio päästää pienen pihahduksen edes. Nää ei oo valintakysymyksiä.
Iskä syö tätä ja äiti syö terveellisesti ja paljon koska imetys. Epistä.
Sit yks juttu, tää koskee ilmeisesti vaan poikalapsia, mutta mitä ihmettä näiden pienten ihmisten miesvarustukset oikeen puuhaa tuolla vaipoissa? Miten on mahdollista, että yritit miten tahansa päin asetella ne varusteet sinne vaippaan, pystyy sillä välineistöllä aina ampumaan pissat jostain vaipanlahkeesta kaaressa ulos? Olen toistuvasti hämmästynyt. :D
Me ostettiin 12 paria vastasyntyneen kokosia kestovaippoja. Pestään niitä nyt sit jotain 5krt vuorokaudessa, koska tää vaippojen vaihdon määrä on aivan mieletön siitä huolimatta, että ne pissat tulee tosiaan lahkeista äitin syliin useimmiten. Mä jostain luin, että kun kuulee vaipasta ääniä, jotka enteilee vaipan vaihdon olevan pian edessä, ei kannata heti syöksyä vaihtamaan vaippaa, koska aina on tulossa vielä vähän lisää. Mutta mä haluisin tietää että koska sen vaipan sit voi vaihtaa? Heti kun vaipan ottaa pois, kakkaa on kaikkialla. Ja kun uuden vaipan tyytyväisenä sit vaihtaa tilalle, kakkaa on varmasti siinäkin seuraavan 3min sisään. Aattelin et jos tohon takapuoleen virittelis jonkun pienen pullon tai kulhon kiinni, ni siihen mahtuis keräämään vähän enemmänkin tavaraa kerralla. :D
Jostain syystä naama on itekseen blurrautunu, johtuneekohan silmäpusseista. :D
Mulle kerrottiin viimesen postauksen jälkeen pettyneenä, että aina kun lapsellisilta ihmisiltä kysyy vauva-arjesta, on vastaus jotain ympäripyöreetä "ihan kivasti menee"- tyyppistä huttua.
Mä luulen, että vaikka tää onkin kohtalaisen rankkaa, ainakin meillä ollu, on munkin vastaus jotain saman tyylistä kun asiasta kysytään. Syy tähän vastaukseen löytyy alla olevasta kuvasta. Kun mä nään noi nappisilmät, on ihan sama miten monta yötä oon valvonu tai kuinka maidossa ja kakassa kaikki paikat on. Mä nään vaan sydämiä ja nättejä ajatuksia. Siispä vastaan kysyjille, että tästä järkyttävästä väsymyksestä huolimatta, "kivasti meillä menee". :D
Halit,
Lau
