Muffinssitaikina on hyvää

Eilen oli sitten the päivä. Mä leivoin. Se ei ollu pelkkää puhetta aiemmin. :D

Mä oon suorastaan hämmästyny miten hyvin mä onnistuin. Tai siis lopputulos ei ollu järin kaunis, mutta maku oli hyvä ja jopa henkselimieskin söi muffinssia ja väitti sen olevan ihan syötävää! Ite lähinnä keskityin taikinan maisteluun (miks se on aina parempaa ku lopputuote!?), mutta mussutin mä muutaman valmiin muffarinkin ja tykkäsin kyllä niistäkin. 

Nyt seuraa jännittävä seikkaperäinen kertomus muffinsin valmistamisesta. Ymmärrän toki, että kaikille tää ei oo ihan niin suurta salatiedettä kun mulle, mutta mulla on kuitenkin 3 vinkkiä jaettavaks. Niistä mikään ei löytyny ainakaan tästä mun käyttämästä muffinssiohjeesta, joten voi olla et mä oon edelläkävijä ja siks jaan nää teillekkin. :D

Tässä on suurin osa käytetyistä tarvikkeista. Tosin muffinssien valmistus oli sen verran kuluttavaa hommaa, että nomparellikoristukset jäi kyllä tekemättä. Niin ja puuttuu tästä munia ja voita ja kaikkee semmosta pientä. :D

Vinkki 1: suklaanamimurskaa saa helkkarin hyvin tehtyä hakkaamalla kattilalla. Namit on hyvä ensin kääriä johonkin talouspaperiin tms, ettei mee ihan pitkin poikin. Henkselimies ehdotti kaikenlaista tehosekottimen käyttöä yms, mutta mä en halunnu ku sit se tehosekotin olis pitäny tiskata. Tästä ei tuu tiskiä! Winning! 

Ps. jos tätä tekee yöllä niinku minä, on hyvä varottaa naapureita mahdollisesta hakkuukolinasta.
Jos unohtaa varottaa, on parempi tehdä hyviä muffareita, joilla voi lepytellä. Ite käytin jälkimmäistä tekniikkaa. 

Tässä mä vatkaan ja ihmettelen et miks taikina on niin kiinteen olosta. 

Kävi ilmi et munat oli unohtunu. 

Vinkki 2. Ne ohjeissa kerrotut tarkat ainesten lisäämisjärjestykset on ihan höpönlöpöä. Jos itelle tulee parempi mieli esim. siitä et lisää munat ihan kaiken muun jälkeen vasta niin kyllä niin voi tehdä. Mun mielestä on hyvä vähän käyttää luovuutta tässä leipomisessa, eikä ihan orjallisesti noudattaa ohjeita. Hyvät muffarit tuli munajärjestyksestä huolimatta. Ja ei tiiä vaikka olis tullu huonommat jos olis laittanu munat eka. Nii!

Mä tein kahta eri makua. 

Minttusuklaa-kaakao ja cookies&cream- suklaa. 

Minttusuklaa oli parempi.

Minttusuklaaseen vispattiin ihan hurjana kaakaojauhetta myös.

Sit nää oliki valmiita menemään vuokiin. 

Harmi vaan, et muutossa hävis mun kauniit pinkit ja seeprat- vuoat 

ja tilalle tuli nää rumat vihreet. 

Mä piilotin suklaasydämet kaikkiin! :)

Vinkki 3: muffinssivuoat voi täyttää ainaki n. 3/4 täyteen ennenku ne tursuilee yli paistaessa. 

Mä en ymmärrä miksei tätä kerrota ohjeissa. Mä jouduin erikseen googlaamaan "muffinssivuoan täyttöaste" ennenku asia selvis.
Onks tää joku perustieto, jota mulle ei taas oo jaettu, joten tätä ei tarvi kertoa normaalisti ohjeessa? Oonksmä nukkunu köksäntunnilla vai miks mulla ei ollu mitään hajua? No nyt te tiiätte, et ton on verran ku kuvassa näkyy, on hyvä. :D

Siinä ne on.

Ei mulla sit muuta tänään. 

Paitsi et käytiin myös ostamassa turvaistuin ja rattaat. Niin ja viime viikolla saatiin sänkykin vihdoin kasaan. Voisko joku kertoa miten kallista lasten hankkiminen voi oikeen olla? Onneks meistä edes toinen käy töissä. :D

Palataan loppuviikosta. 

Halit, 

Lau

Valtionsalaisuuksia

Jokusia päiviä sitten tosiaan käytiin pyörähtämässä Capitol Hillillä, joka on siis kongressin kotikolo.

Kyseinen laitos on kohtalaisen kokonen. Sisällä maan alla kulkee näillä oma metro, ettei tarvi  kävellä tuntia siivestä toiseen. Melko hienoa. :)

Taustalla Capitol Hillin kupoli.

Tuhansien turvatarkastusten läpi kun oltiin menty, päästiin käytävään, jonka seinällä roikku ihan mielettömiä taideteoksia. Joka vuonna The Congressional High School Art Competitionin parhaimmisto laitetaan roikkumaan kyseiselle seinälle.

Meijän semituristikierroksesta osa oli ihan normaalia turistikierrosaluetta, mutta päästiin näkemään vähän muutakin kun alotettiin kierros ihan oikeesti talon sisältä, jonkun työhuoneesta, eikä turistikierrosmyymälästä. :D Tylsä juttu tässä on se, että kaikista parhaita paikkoja ei saanu kuvata. :O Ja joissain tilossa oli menossa istuntoja, joiden takia niitä ei päästy näkemään.

Apollo 13- miehistöön kuulunut Jack Swigert. Swigertin kypärästä heijastuu Capitolin kupoli, riippumatta siitä, mistä suunnasta sitä kattoo. Melko kolee. :)

 Kuten tekssti kertoo, George Washingtonin paikalleen lätkäsemä Capitolin corner stone on tässä. Tosin nykyään keskellä rakennusta, kiitos monien laajennusten.

Yhdessä rakennuksen osassa, jossa ei saanu kuvata oli hauska juttu, jonka aion selostaa ilman kuvitusta.
Nimittäin siellä seisoo jakkara, joka on valuraudasta taottu Lincolnin käyttöön johonkin puhetilaisuuteen n. kk ennen erästä kuuluisaa teatteriammuskelua. Kyseisestä puheen pidosta on myös kuva, jossa tää kyseinen jakkara ja sen päällä lepäävä vesilasi näkyy. Kuvassa kuitenkin näkyy jotain muutakin huikeeta. Nimittäin Lincolnin takana, ihan vieressä, seisoo kuvassa (ainakin tarina kertoo näin) itse herra John Wilkes Booth. Miettikää, ne on siinä kuvassa siis ihan kylkimyyryssä lähekkäin, eli ihanvarmasti ne on jutellu jotain jännää. Onkohan Lincoln vittuillu ja Booth on hermostunu ja ampunu sen siks sinne teatteriin? Vaadin selityksiä! :D

Capitol Hillin alue ja vähän muutakin minikoossa.

Henkselimies Washingtonin keskipisteessä.
Ne olis halunnu tonne alle haudata jonkun presidentin, mutta se oli ehtiny kuolemaan liian aikasin. Nyt se on ruumiiton keskipiste sit.

Capitolin parvekkeelta on ihan nätit näkymät The Mallin yli ja Washington monumentille. 

 Pienet kattomaalaukset kupolin sisällä. 

Me saatiin itteemme liimattavaks ihka oikeet turistilaputki osalle kierrosta.

Sen pituinen se.

Ens kerralla vähemmän asiaa, enemmän kenkiä. :D

Lau

Intialaista halinallepaidassa

Me ollaan taas käyty syömässä. Aina vaan. Ei tässä periaatteessa ehi oikeen muuta tekemään. Hirveellä duunilla 7kk punnituksessa olin saanu piirun verran reilu 6 mahakiloa kerättyä ja nyt on vielä 1,5kk aikaa keräillä loput. :D

Viimeisin uus ruokailututtavuus oli paikallinen intialainen. Intialaista ruokaa on pohdittu pariin otteeseen, muttei oo tätä ennen saatu aikaseks perehtyä asiaan siinä määrin, että olis selvitty johonkin ravintolaan asti.

Nyt lampsittiin Adams Morganiin tohon viereen ja käytiin syömässä YELPissä riittävän monta tähteä saaneeseen paikkaan. 

 Ihanat Adams Morganin värikkäät talot. :)

Mulla oli aikuisten halinallepaita. 

Se on mun lemppareita, mut tekee vähän tiukkaa ahtautua siihen tällä hetkellä. :D

Ruokailu aloteltiin oluella ja vedellä. 

Lopeteltiin järkyttävän täydellä vatsalla. :D

Musta ei tulis koskaan kovin tehokasta ruokabloggaajaa, koska tää on aina se tilanne, josta itteni löydän. Just ja just ehkä saan kuvan alkupaloista, mut pääruoka on tasan nielty ennen ku kukaan ehtii seuraavan kerran ottaa kameraa käteen. :D 

Sit mulla olis yks kysymys näistä intialaisista ruoista, samoin ku kiinalaisista. Miten paljon ne niinku normaalisti oikeen syö? Meillä oli butter chickeniä ja jotain tandoori chiken masalaa. Riisi oli yhteinen ja korissa naan-leipää. Kaikkemme annettiin, mut saatiin syötyä n. puolet. Multa jäi voikanaa kellumaan siihen kippoon, riisikippo on puolillaan ainaki ja Petekään ei kovin paljon yli puolenvälin päässy ton ruokansa kanssa. Kuka näihin pystyy? Vai kuuluisko tossa ottaa kahestaan yks kippo riisiä ja yks joku ruokahomma? 

Me otettiin ekaa kertaa ikinä tältä reissulta doggybagi mukaan. :D 

Siellä ne on, seuraavankin päivän ruuat. 

Otettiin vielä pienet ruokalevot ennenkun suunnattiin kotiin. 

Henkselimies henkseleineen vaan nojaili koleesti, 

miksei se ikinä syö niin paljon ettei pysty ees seisomaan. 

Onks tää joku naistenvaiva?

Me käytiin viikolla muuten Capitol Hillissä "turistikierroksella" kun autokuski-naapurin joku kaveri on siellä töissä. Mulla on salaisuuksia siitä reissusta jaettavaksi ens kerralla. :)

Nyt mä toivotan rentouttavaa sunnuntaita ja palataan alkuviikosta.

Haleja,
Lau

Leijonalippalakki

Me käytiin myöhästyneellä synttäriruokailulla naapurien kanssa, koska mulla ja naapurin tytöllä oli synttäripäivissä vaan pari päivää väliä heinäkuussa ja sillon sovittiin jo synttäreiden kunniaksi yhteinen syömisreissu, joka saatiin vasta nyt toteutettua. Naapurinlikka oli esittänyt toiveen thaimaalaisista riisipaperirullista ja niitähän me sitten lähettiinkin ennakkoluulottomasti kokeilemaan. 

Matkaan pääsi myös uusin asuste, leijonalippalakki. :D

Lähtökuopissa. Takana näkyy kakkoskerroksessa kotiovi. 

Autoiltiin parinkymmenen minuutin matkan päähän thaikkukeskittymään, jossa on sikäläistä kauppaa ja ravintolaa reilusti tarjolla. Me oltiin yrtitetty soitella kyseiseen riisipaperiruokalaan jo aiemmin tuloksetta pöydänvarausaikeissa ja paikalla saatiin sitten kuulla jonon syömään olevan 45min. Huhhuh.

Kaikkien onneks mä oon ilmeisesti kuitenkin erittäin sympaattinen raskaana ja korkkareissa, koska naapurintyttö kävi (Mun tietämättä. Hävetti ihan hulluna :D) vielä parin minuutin odottelun jälkeen kysymässä että olisiko mahdollista päästä yhtään nopeemmin syömään kun mukana on raskasta kalustoa, joka ei jaksa odottaa korkkaerissa kolmea varttia. Ja olihan se. Viiden minuutin odottelun jälkeen meillä oli pöytä.

Ehkä parhaimmat wingsit ikinä, näissä oli joku semimakee marinadi ja ihanan rapsakoita.

Riisipaperi uitettiin märäks, laitettiin lautaselle ja täytettiin ku tortilla.

Tarjolla oli myös perinteisempää ruokailumallia. 

Riisipaperihommat tosin oli ihan hurjan hyviä. Siks niistä taas ei oo oikeen kuviakaan. :D

Me syötiin niin tuhottomasti, että syömisen aikana ehti tulla yö. Suosittelen ehdottomasti kaikille tollasta riisipaperiruokaa. Oli oikeesti ihan huippuhyvää ja täytteitä sai valita vaikka mitä. Meillä oli kanaa, rapuja ja kaikenmoisia vihanneksia. Mä en tiedä onko suomessa miten paljon vastaavia paikkoja, mutta jos tulee vastaan, syökää ne tyhjäks. :)

Halit,
Lau

Lastenhuone vai lapsenhuone?

Mä en oo koskaan kuullu kenenkään sanovan lapsenhuone. Ootteko te? Mut jotenki mä ahdistun sanoessani lastenhuone, koska tuntuu et musta olis niitä koko liuta tulossa. Miten tää menee, onks tää monikossa niinku housut vaikka niitäkin on vaan yks?

No oli miten oli, kyseinen huone alkaa olemaan kohta kasassa. Hyllyjä on saatu seinille, taulut on valmiit ja sänkykin on valittu ja tilamista vaille. Tänään käytiin vauvakaupassa hankkimassa joku hoitoalusta (onks semmosia?) ja kaikenlaisia riepuja. 

Vauvakaupat ahdistaa mua. Niissä on ihan liikaa kaikkea.

Oli hyvä päivä kaupoille, koska ulkona näytti tältä. :D

Tarvittas joku palvelushenkilökunta tyhjentämään tota aina täyttä konttia. :D

Tästä sitä alkaa muotoutumaan. 

Huomatkaa superupee keltanen lamppu.

Tässä vielä sama lamppu maalauksen jälkeen kaksoiskappaleineen, jolle ei vielä käyttöä keksitty.
Henkselimies laitto spraypurkin sauhuumaan.

Vielä pitäs saada noi kuvassa näkyvät peilit maalattua ja paikalleen ja sängyt hankittua niin alkas homma olemaan aika kasassa. :) Pieniä tavaransijotusongelmia tosin on ollu ja tulee varmaan vielä olemaankin, koska samassa huoneessa on myös tyohuone ja mun vaatehuone plus vaaterekit, koska mun vaatteet ei mahdu vaatehuoneeseen. :S Mutta kovalla tunkemisella mä uskon kaiken järjestyvän. Kun tää saadaan kokonaan aikuisten oikeesti kasattua, mä otan kunnolliset kuvat ja näytän samalla meijän ihanan uuden marimekon verhon, jonka tilasin tän huoneen "keski-ikkunaan". :D

Ens jaksossa mun tarvii ehkä näyttää myös pari ostosta, jotka oon itelleni ehtiny tekemään tässä kaiken muuttamisen ja sisustamisen ohella. :)

Palataan,

Lau