Paluu päiväjärjestykseen

Hellurei, hengissä ollaan.

On ollu jotenkin hektiset viikot suomivierailijoiden kanssa, kun heti Mion mummin jälkeen tuli ukkia ja tätiä käymään. Ens maanantaina tulee vielä Mion toinen täti ja siitä aika suoraan jatkuu sit vierailujen sarja vielä mun kaverilla ja toisella mummilla puoliskoineen. Huhhahhei ja ei ees rommia pulloa koska imetys. :D

Nyt kuitetnkin pikaiset kuulumiset näin kiitospäivän kunniaksi ja loppuviikosta laittelen vähän kuvia ainakin mielettömistä kiitospäivän illallisista. On meinaan kalkkunat ja täytteet ja pumpkin piet ja vaikka mitkä. Mä kaupassa ehdin jo ihmettelemään, miksi bataattien kanssa samassa laarissa on vaahtokarkkipusseja, kunnes mulle selvis, että niitä laitetaan kiitospäivän bataattilaatikkoon pääliseksi. Kelatkaa nyt! Ei voi olla muuta kun erittäin omituisen makusta. Mut siitä tosiaan enemmän raporttia sit jälkeenpäin.

Kuulumisten kuvituksena reilun viikon vanhoja kuvia Mion mummin vierailun ajalta.

 Mummi valmiina lenkille. Mä en saanu mummin vierailun aikana Mioa käsiini kuin syöttöjen ajaksi. Mummi otti ilon irti vierailustaan. :)

Me ollaan innokkaina jouluhenkiöinä jo aloteltu koristeiden hankinta ja ostettu mm. joulusukat ja niihin kilo karkkia. Ostettiin myös kuusenkoristeita jo. Ne on melko övereitä, kuten paikalliseen jouluun kuuluu. Palataan niihin kuitenki tarkemmin sit joulumpaan aikaan. Muutenkin on muutama sananen sanonttavana tästä amerikan joulusta.

 Taustalla Adams Morganin hipsterikulmat.

Kuten kuvat kertoo, täällä on ollu vielä aika lämpimiä kelejä. Tosin nyt on näiden kuvien ottamisen jälkeen kyllä ollut jo muutama aika pirun viileäkin päivä. Täällä saattaa kelit tällä hetkellä vaihdella +20 asteen ja nollan välillä ihan parissa päivässä. Rasittavaa. 

Mion kuulumisista kerron sen, että tänään Mio on sanonu ensimmäisen aakkosensa. Se oli Ä.

Me iskän kanssa tuuletettiin :D Aiemmat äänet on ollu erilaisia öniöitä, mut tää oli ihan selkee kirjain.

Sen lisäks Mio on tänään punnertanu vähän iskän mahan päällä itteään käsien varaan. Hirvee treeni päällä jo aika pienenä.

Yks myös melko jännittävä uus juttu on tullu päivärutiiniin eilsen aikana. Nimittäin jatkuva nyrkin imeminen suu kuolasta vaahdoten. Mä tänään aamulla mietiskelin mistä moinen ja ihan yhtäkkiä tajusin, että jotain tommosta noi pikkuset kai tekee ennen hampaiden tuloa. Mut mä en ala jos sille voi tulla jo nyt hampaita. Voiko? Mä voin heittää maitohanoilleni hyvästit jos näin on, koska nyt jo ruokailut on ajoittain vähän turhankin intensiivisiä. :D No jännitys tiivistynee lähipäivinä. 

Muuten meillä alkaa pikkuhiljaa tää vauva-arki asettua uomiinsa ja jonkunlaista syömisen tahdittamaa rytmiä alkaa pikkuhiljaa löytyä. Mä en edelleenkään nuku, mut väsymys on jotenkin kuienkin pysynyt hanskassa. Välillä meinaa naama sulaa totaalisesti kun toinen herää kolmen vartin välein yöllä johonkin mahan muurinaan, mutta pääsääntösesti mä oon ollu poikkeuksellisen kärsivällinen. Se ei ehkä oo mun ihan vahvimpia piirteitä. Mioon on käytännössä mahdoton menettää hermoja. 

Vielä mä tuoreena vauvaintoilijana näytän teille pari tuoretta kuvaa mun ikiomasta (okei, vähän iskänkin) aarteesta, joka kasvaa silmissä, eikä kohta enää mahu mun syliin syömään ilman jotain sylijatkopaloja. 

Ootteko nähny saapasjalkakissa- leffan? Mun mielestä on vähän näkönen. 

Mut ei tosiaan kummempia tänään, palataan loppuviikosta.

Happy thanksiving ja haleja,

Lau