Sunnuntai on peruttu

Eilen piti olla siivouspäivä ja blogipäivä.
Se olis tarkottanu sitä et kotikuvia olis ollu tarjolla. Nyt ne kuitenkin siirty loppuviikkoon, koska me vietettiin varmuuden vuoks eilinen päivä sairaalan päivystyksessä. Sieltä sai hienon rannekkeen, ihan ku festareilla tai lintsillä. :D

Mulle ilmesty päivällä siivotessa toiselle puolelle näkökenttää hauska kirkas sahalaitanen rinkula, joten mä näin vaan vasemman puolen. Kun tää oli jonkun aikaa kestäny ja rinkula kasvo kasvamistaan, soittelin Medical Advice- linjaan ja käskivät päivystykseen asap. Siellä sit istuttiin mittailemassa verenpaineita ja odottelemassa et näkö palautu ja sain hyvän päänsäryn tilalle. Tuomioksi tuli kuitenkin loppujen lopuks migreeni, eikä mitään sen vakavampaa onneks (joskus ennenkin migreenistä kärsineenä en tosin ostanu tota ihan, mutta mulle riitti et ei oo mitään vakavaa pielessä). Aikaa siellä saatiin kulumaan, joten ei ollu kovin paljon tekemisen puutetta sunnuntaille.

Tässä on muutenkin taas päivät huristanu hurjalla vauhdilla asioita hoidellessa. Ollaan mm. käyty nyt vihdoin ostelemassa rattaat/vaunut/mikäikinäonkaantravelsystem, turvaistuin ja kestovaippoja kilokaupalla.

Sen lisäks viimeisimmän parin viikon takasen ihan virallisen silmälääkärireissun jälkeen on shoppailtu erilaisia vitamiineja, silmävoiteita ja -liuoksia yms. Silmälääkäristä jäi ekan kerran hyvä mieli. Kyseinen lääkäri oli sarveiskalvospesialisti ja se mm. lupas mulle että tää silmävaiva ei jatku ikuisesti. Jippii! :) Mä sain uudet hoito-ohjeet, joihin kuuluu 4 erilaista vuorokauden aikana käytettävää tuotetta ja maailman ärsyttävin 10 minuutin silmänahautomis- ja hieromishoito joka ikinen ilta. :D Toisaalta niin kauan ku näillä pysyy näkö ja kaikkien toimenpiteiden suorittamiseen riittää vuorokaudessa minuutit, mä kestän.

vitamiinihyllyt Walgreensissä

Käytiin myös vähän läpi seuraavaa toimenpidettä jos näillä ei ala silmän kunto seuraavan 6kk sisään kohenemaan. Se oli ihana. Siinä mut viedään takas tälle lääkärille ja siinä hoitohuoneessaan se lääkäri sit jotenki irrottaa mun sarveiskalvon ja neulalla raaputtaa alemman kerroksen silmästä karheeks, jotta uus sarveiskalvo ottais siihen paremmin kiinni, eikä enää irtois. Kuulosti miellyttävälle. :D Toivottavasti tää vamma nyt ottais itteään niskasta kiinni ja poistuis mun elämästä.

On niin ihanat uudet syysbootsit et on jalat menny ihan vinoon.

Enää tarvittas se syys. Tulis jo, mul on kuuma.

Nyt ku oon tarpeeks valittanu sairauksista ja tuskista, niinku asiaan kuuluu, pitää henkselimiehen kuulumisia kertoa kanssa vähäsen.
Se oli nimittäin jokusen aikaa takaperin kokkaillut johonkin tilaisuuteen, jossa oli syömässä mm. Latvian suurlähettiläs. Nyt sitten viime viikolla samainen suurlähettiläs soitteli, että voisko Pete henkseleineen tulla kokkaamaan niille, kun olis vähän spesiaalimpi tilaisuus. Nimittäin Latvian presidentti oli tulossa vierailulle. Piti kuulemma olla loistoherkkuja tarjolla. :) Petehän sitten meni ja luonnollisesti ihan vasemmalla kädellä loihti mielettömät kolmen ruokalajin illalliset sinne. Mä sain niiden jälkkäriä vähän kottintuomisiks. Se oli suklaajuttua (kakkua ehkä?) ja ite tehtyä vattusorbettia + tietty kaikkia kikkailuja, kuten vadelmageeliä ja suklaakuulia ja kaikkee semmosta mistä mä en tajua mitään. Söin kuitenkin ja voin Latvian presidentin lailla vannoa käsi sydämellä, että oli ihan huikeen hyvää. :D Oli niin hyvää niidenki mielestä et suurlähettiläs kävi ihan noutamassa henkselikokin presidentille esiteltäväks.

Pitäski muuten kysyä kokkasko se henkseleissä siellä. Onkohan henkselit sen salainen ainesosa aina? Mä laitan kanssa ens muffinssikokkailuun, ehkä sit osaan tehä kuorrutuksenki.

Mulla ei enää runosuoni syki oikeen, joten mä lähen jatkamaan Labor Dayn viettoa.
Palataan parin päivän sisään kotihommilla. :)

Halit,
Lau