Muuta mut, jooko?

Kyllä. Raskaana oleminen muuttaessa on luksusta. Suosittelen kaikille erittäin lämpimästi. 

Mä vietin muuttopäivän osottelemalla tavaroiden paikkoja ja ajelemalla autolla pisteiden a ja b väliä. Ja joo, kannoin mä jotain muovikasseja ja itteäni uuteen kämppään. Muuttopäivänä meitä siunattiin alle 35 asteen lämmöllä, joten ei tullu niin hikikään. Ainakaan mulle, muista en tiiä. :D

Muuttopäivän kengät oli samat jalkojentappajat kun
New Yorkin reissuun olin valkannu mukaan. Loogista. 

Tässä ollaan uuden kodin pihalla. Takana se koti.
Tai noiden puiden takana itseasiassa. 

Me asutaan siis kolmen asunnon kompleksista yhtä asuntoa (isointa, jee! :D) Kämppiä tässä systeemissä on yks maan tasalla ja kaksi kakkoskerroksessa. Me asutaan toista kakkoskerroksen kämppää. Naapureina alhaalla ja seinän toisella puolella on Peten työkavereita.

Asunnossa on 2 makkaria ja olohuone + semiavokeittiö baaritiskillä. Tällä kertaa mä lupaan että kuvat kämpästä saadaan järkevällä aikavälillä tännekkin. Edellisen asunnon kuvat taitaa edelleen suurilta osin olla näkemättä. :D

Mulla on tässä päivisin ollu jos jonkunmoista pientä projektia, jotta saatas ittemme ja kamamme paikalleen.
Mä oon maalannu, purkanu, kasannu, osotellu hyllyjen paikkoja, maalannu lisää ja juoksuttanu Peteä erilaisissa puuhissa. Alla puuhastelukuvia. :)

Pikkuihmiselle seinälle tauluja tekeillä. Osa vielä suunnitteluvaiheessa tässä. 

Meillä oli täällä viisi kappaletta Muuramen helkkarin rumia aikansa eläneitä laatikostoja nurkissa kun kannettiin tavarat sisään. Mä laskin, että niistä saa pinottua sopivan korkusen tason/lipaston minimiehen huoneeseen kun vaan reippailee ja maalaa ne. 

No mä sitten maalasin. Jumankauta mitä hommaa. Oonko mä ainoa joka kuvittelee maalaamisen olevan kivaa, aina siihen asti kunnes sen alottaa ja muistaa miten tuskasta se oikeesti on? 

Mä alotin jollain karmeella Ikean pensselillä (miks meillä on semmosia edes??), josta vähintään puolet jäi maalipintaan kiinni. Ensimmäisen karvasen ja raidallisen maalikerroksen jälkeen lainasin alakerran naapurilta astetta järeemmän pensselin ja sain kun sainkin homman hoidettua kunnialla loppuun. Maalaamisessa on ainoo hyvä juttu se, että sitä tarvii tehdä vaan niille pinnoille, jotka on näkyvillä. Meillä on nyt nätti valkonen lipastotasohommeli, jossa mm. kaikki noi väliseinät on edelleen kivan kellertävät. Mutta niin kauan ku näitä ei liikuta niin ne on oikeen hyvät. Ajattelin varalle naulata ne seinään ja toisiinsa kiinni.

Todistettavasti valkoset. Ite tein.

Tää on henkselimiehen aikaansaannoksia. Vaiheessa vielä täytön osalta.

Harmi, ettei tälle ollu tilaa kun makkarissa, joten nyt mä nään unia kengistä joka yö.. 

Käy kalliiksi. :D

Tässä vaiheessa mä säästän teijät niiltä osilta asuntoa, jotka on täydessä kaaoksen vallassa ja palataan siihen kun hommat etenee, eli pian. 

Halit, 

Lau