Luolanainen

Kaikenlaista hurjaa täällä on. Me käyttin juhannuksen kunniaksi miniroadtripillä.
Ajeltiin maisemareittiä parin tunnin automatkan päähän Lurayhin kattomaan tippukiviluolia.

Söpö pikkunen Lurayn kaupunki. Käytännössä kokonaan kuvassa. :)

 

 

Luolareissu oli hyvin onnistunu yhtä pikkuseikkaa lukuunottamatta. Ulkona tuhat astetta kuumaa ja jono luoliin n. tunnin. Ei naurattanu. Onneks alhaalla luolassa oli viileet 15 suomen astetta lämmin ni tuli mukaan pakatulle villatakillekin käyttöä.

 

Luolassa reippailtiin mailin verran ja alhaalla meni aikaa n. tunti. Siellä mm. kuunneltiin joku hieno minikonsertti, joka soiteltiin uruilla, jotka jotenkin värisytti luolan seiniä ääntä muodostaen. Varmaan joku osais kertoa tän hienosti, mä en. :D

 

 

Yks mun lemppareimpia asioita koko reissussa oli kuitenkin samaan luolaryhmään ihanasti päätyny intialaisperhe. Niistä oikeen huoko semmonen kunnioitus luonnon ihmeitä kohtaan.

Kun luolaan mentiin, sanottiin moneen kertaan, ettei mihinkään saa koskea ja luolassa sisällä oli myös useita kylttejä, jotka sen kielsi. Syynä se, että käsistä jää luolaan kuulumatonta möhnää sinne, ja se taas saattaa aiheuttaa jotain kasvustoa yms ongelmia luolassa.
Tää mainittu intialaisperhe kuitenkin tiesi paremmin. Mulla meinas sulaa aivot kun katoin sitä touhua siellä. Isä edellä ja lapset perässä hiero käsiään ihan joka ikiseen seinään ja ulokkeeseen siellä luolassa. Me oltiin jonkun matkaa niiden takana, joten en päässy päästämään raivoani valloilleen, mutta mieli olis tehnyt. Isä mm. puolet matkasta käveli kädet sivuilla, jotta sai lääpittyä niillä samanaikaisesti molemmilta puolilta seinää. Vähintään puolissa meijän luolavalokuvista on jossain kulmassa yks intialainen käsi läpsyttelemässä bakteeria seiniin. Alla yksi esimerkki.

Mä en kestä.

Dorka! Toi munakkaan näkönen luolajuttu menin salettiin nyt piloiks.

 

No mutta, semmonen reissu se. Sit me myös syötiin hampurilaiset, jotka oli huonompia, kun miltä näytti. Mäkki voittaa mennen tullen. :D

Tyhmä hampurilainen, hyvä pekoni.

 

Eipä tässä kai kummepia tällä kertaa. Mulla on ollu täällä kiirettä, kun on ollut eka "suomivieras" mun uudessa kotikaupungissa ja mä oon toiminu helvetin huonona matkaoppaana koko viime viikon. :D
 

Mut siitä lisää tarinaa loppuviikosta.
 

 

Halit,

Lau